Miten täsmäsovellus kehitetään yrityksen tarpeisiin?
Täsmäsovellus kehitetään kartoittamalla ensin yrityksen tarve tarkasti, minkä jälkeen sovellus rakennetaan vaiheistetussa projektissa suunnittelusta testaukseen ja käyttöönottoon. Kehitysprosessi on tiivistä yhteistyötä asiakkaan ja kehittäjätiimin välillä, ja lopputuloksena syntyy juuri teidän liiketoimintaanne varten tehty työkalu, joka ei kompromisoi toiminnallisuuksien suhteen. Alla käymme läpi kehitysprosessin tärkeimmät vaiheet ja kysymykset.
Milloin valmisohjelma ei enää riitä?
Valmisohjelma ei enää riitä silloin, kun se pakottaa muuttamaan yrityksen omia prosesseja ohjelmiston ehdoilla eikä toisin päin. Käytännön merkkejä ovat esimerkiksi jatkuvat manuaaliset välivaiheet, tietojen kopiointi järjestelmästä toiseen tai tilanteet, joissa valmisratkaisu kattaa vain osan tarpeesta ja loput tehdään Excelissä.
Valmisohjelmissa on paljon hyvää: ne ovat nopeita ottaa käyttöön ja usein edullisia alkuinvestoinniltaan. Ongelma syntyy, kun liiketoiminta kasvaa tai monimutkaistuu. Yritys saattaa huomata, että se maksaa useista päällekkäisistä järjestelmistä, joista yksikään ei tee juuri sitä, mitä pitäisi, tai että henkilöstö käyttää merkittävän osan ajastaan tietojen siirtämiseen paikasta toiseen.
Räätälöityä sovellusta yritykselle kannattaa harkita erityisesti silloin, kun prosessi on ainutlaatuinen toimialalla, kun tietomäärät ovat suuria tai kun valmisratkaisu vaatisi kalliita lisäosia tai räätälöintejä, joiden kustannus alkaa lähestyä oman sovelluksen kehittämiskustannuksia.
Mitä täsmäsovelluksen kehittäminen käytännössä tarkoittaa?
Täsmäsovelluksen kehittäminen tarkoittaa prosessia, jossa yrityksen tarve ensin määritellään tarkasti, sitten sovellus rakennetaan vaihe vaiheelta, testataan se oikeassa ympäristössä ja otetaan käyttöön tuettuna. Kyse ei ole yhdestä isosta toimituksesta vaan jatkuvasta vuoropuhelusta asiakkaan ja kehittäjien välillä koko projektin ajan.
Käytännössä prosessi etenee tyypillisesti näin:
- Tarvekartoitus: Selvitetään, mitä ongelmaa sovelluksen pitää ratkaista, ketkä sitä käyttävät ja mihin järjestelmiin sen pitää liittyä.
- Määrittely ja suunnittelu: Kuvataan toiminnallisuudet, käyttöliittymä ja tekniset vaatimukset riittävällä tarkkuudella ennen koodauksen aloittamista.
- Kehitys iteratiivisesti: Sovellus rakennetaan osissa niin, että asiakas näkee ja kommentoi työn etenemistä säännöllisesti.
- Testaus: Toiminnallisuudet testataan sekä teknisesti että loppukäyttäjien toimesta ennen julkaisua.
- Käyttöönotto ja ylläpito: Sovellus otetaan tuotantokäyttöön ja varmistetaan, että se toimii moitteettomasti myös arjen muuttuvissa tilanteissa.
Me River IT:llä pidämme erityisen tärkeänä, että asiakas on mukana koko matkan ajan. Näin lopputulos vastaa todellista tarvetta, ei pelkästään alkuperäistä kirjallista kuvausta.
Kuinka kauan täsmäsovelluksen kehittäminen kestää?
Täsmäsovelluksen kehittäminen kestää tyypillisesti muutamasta viikosta useampaan kuukauteen riippuen sovelluksen laajuudesta, integraatioiden määrästä ja siitä, kuinka selkeästi tarpeet on määritelty projektin alussa. Yksinkertaisempi, rajattu sovellus voidaan toimittaa muutamassa viikossa, kun taas laajempi kokonaisuus vaatii pidempiä kehitysjaksoja.
Suurin yksittäinen tekijä aikatauluun on määrittelyvaiheen laatu. Kun yritys osaa kuvata prosessinsa ja tarpeensa selkeästi, kehitystyö etenee sujuvasti. Jos tarve elää projektin aikana paljon, se lisää iteraatiokierroksia ja pidentää aikataulua.
Iteratiivinen kehitystapa kuitenkin tarkoittaa, että ensimmäiset hyödylliset toiminnallisuudet ovat usein käytössä jo ennen kuin koko sovellus on valmis. Näin yritys pääsee hyötymään investoinnistaan varhaisessa vaiheessa eikä tarvitse odottaa projektin loppuun saakka.
Miten täsmäsovellus eroaa ohjelmistorobotiikasta tai integraatiosta?
Täsmäsovellus on kokonaan uusi, yrityksen tarpeisiin rakennettu käyttöliittymä ja logiikka, kun taas ohjelmistorobotiikka automatisoi toimintoja olemassa olevien järjestelmien välillä ja integraatiot yhdistävät järjestelmiä tiedonsiirron tasolla. Kaikki kolme ratkaisevat eri tyyppisiä ongelmia, mutta ne täydentävät toisiaan hyvin.
Konkreettinen ero käy selväksi esimerkin kautta:
- Täsmäsovellus rakennetaan, kun yrityksellä ei ole lainkaan sopivaa työkalua johonkin prosessiin tai kun valmisratkaisu ei istu tarpeeseen.
- Ohjelmistorobotiikka (RPA) sopii tilanteeseen, jossa järjestelmät ovat jo olemassa, mutta niiden välinen työ on manuaalista ja toistuvaa.
- Integraatio on oikea valinta, kun kaksi tai useampi järjestelmä tarvitsee vaihtaa tietoa automaattisesti ja reaaliaikaisesti ilman käyttäjän toimenpiteitä.
Usein paras lopputulos syntyy yhdistämällä näitä lähestymistapoja. Täsmäsovellus voi esimerkiksi hyödyntää integraatioita taustajärjestelmiin ja ohjelmistorobotiikkaa tiettyjen rutiinivaiheiden automatisointiin.
Kenelle täsmäsovellus sopii parhaiten?
Täsmäsovellus sopii parhaiten yrityksille, joilla on selkeä, toistuva prosessi, johon ei löydy sopivaa valmisratkaisua, tai joille valmisratkaisun muokkaaminen tulisi kalliimmaksi kuin oman sovelluksen rakentaminen. Erityisesti pk-yritykset ja toimialaspesifit organisaatiot hyötyvät räätälöidyistä ratkaisuista, kun heidän toimintamallinsa poikkeaa markkinoilla olevien tuotteiden oletuksista.
Täsmäsovellus on erityisen perusteltu valinta, kun:
- Prosessi sisältää paljon yrityskohtaista logiikkaa, jota valmisohjelma ei tue
- Käyttäjämäärä on rajattu ja valmislisenssien kustannus on suhteeton hyötyyn nähden
- Tietoturva vaatii, että data pysyy yrityksen omassa ympäristössä
- Sovelluksen pitää toimia saumattomasti yhdessä muiden käytössä olevien järjestelmien kanssa
Yrityksen tarpeisiin kehitetty sovellus ei ole pelkästään suurten organisaatioiden etuoikeus. Myös kasvava pk-yritys voi saada merkittävää kilpailuetua, kun avainprosessit toimivat täsmälleen niin kuin liiketoiminta vaatii, ilman jatkuvia kiertoteitä tai manuaalisia paikkaustöitä.