Ohjelmistorobotiikka eli RPA on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää manuaalista työtä yrityksessä. Silti monissa organisaatioissa mietitään, mihin prosesseihin automaatio oikeasti sopii ja milloin se kannattaa ottaa käyttöön. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät kysymykset, joita yrityksillä on ohjelmistorobotiikasta, ja annamme niihin suorat, käytännönläheiset vastaukset.
Oikeisiin prosesseihin kohdistettuna RPA tuo hyödyt nopeasti ja konkreettisesti. Väärään paikkaan sovellettuna se voi kuitenkin tuottaa pettymyksen. Siksi on tärkeää ymmärtää, milloin ohjelmistorobotti on juuri oikea työkalu ja milloin kannattaa harkita muita vaihtoehtoja.
Ohjelmistorobotiikalla voidaan automatisoida kaikki toistuvat, sääntöpohjaiset tietokonetyötehtävät, joissa ihminen siirtää tietoa järjestelmästä toiseen, täyttää lomakkeita, lähettää sähköposteja tai suorittaa samoja vaiheita uudelleen ja uudelleen. Käytännössä ohjelmistorobotti tekee täsmälleen saman kuin ihminen, mutta väsymättä ja virheettömästi.
Tyypillisimpiä automatisoitavia prosesseja ovat muun muassa:
Yhteisenä tekijänä näille kaikille on se, että prosessi noudattaa selkeitä sääntöjä, data on digitaalisessa muodossa ja tehtävä toistuu riittävän usein, jotta automatisointi on kannattavaa. Prosessiautomaatio sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa sama työvaihe tehdään päivittäin tai useita kertoja viikossa.
Prosessi sopii ohjelmistorobotiikalle, kun se on toistuva, sääntöpohjainen, digitaalinen ja riittävän vakiintunut. Hyvä nyrkkisääntö on kysyä: voitko selittää prosessin vaiheet yksiselitteisesti kirjallisina ohjeina? Jos vastaus on kyllä, RPA todennäköisesti soveltuu siihen.
Arvioi prosessia seuraavien kriteerien avulla:
Mitä useampaan kohtaan voit vastata myöntävästi, sitä paremmin prosessi soveltuu prosessiautomaatiolle. Jos prosessi on erittäin epäsäännöllinen tai vaatii paljon inhimillistä harkintaa, kannattaa ensin arvioida, voidaanko prosessi vakiinnuttaa ennen automatisointia.
Ohjelmistorobotiikka sopii käytännössä kaikille toimialoille, joilla käsitellään toistuvasti strukturoitua dataa. Erityisen hyvin se soveltuu taloushallintoon, terveydenhuoltoon, julkishallintoon, logistiikkaan, vakuutusalalle ja vähittäiskauppaan, koska näillä aloilla on paljon sääntöpohjaisia, toistuvia tietojenkäsittelytehtäviä.
Terveydenhuollossa ja julkishallinnossa automaatio vähentää hallinnollista taakkaa merkittävästi. Esimerkiksi sote-laskutuksen kaltaiset prosessit, joissa samoja tietoja syötetään useisiin järjestelmiin, ovat erinomaisia automatisoitavia kohteita. Taloushallinnossa taas ostolaskujen käsittely, täsmäytykset ja raportointi ovat klassisia RPA-kohteita. Logistiikassa tilausten seuranta ja kuljetustietojen päivittäminen sujuvat ohjelmistorobotin avulla huomattavasti tehokkaammin.
Toimiala ei siis ole ratkaiseva tekijä, vaan prosessin luonne. Automaatio yrityksissä tuottaa tulosta aina, kun manuaalinen, toistuva työ vie merkittävästi henkilöstön aikaa.
Ohjelmistorobotiikka automatisoi yksittäisiä, selkeästi rajattuja tehtäviä, joissa data on strukturoitua ja säännöt yksiselitteisiä. Hyperautomaatio vie tämän pidemmälle yhdistämällä RPA:han tekoälyä, koneoppimista ja muita älykkäitä teknologioita, jolloin voidaan automatisoida myös monimutkaisempia, osittain strukturoimattomia prosesseja.
Käytännön esimerkki: perinteinen ohjelmistorobotti osaa siirtää laskun tiedot järjestelmästä toiseen, kun data on selkeässä muodossa. Hyperautomaatio puolestaan osaa lukea vapaamuotoisen PDF-laskun, tunnistaa siitä olennaiset tiedot tekoälyn avulla ja käsitellä sen automaattisesti, vaikka laskun rakenne vaihtelisi toimittajittain.
Hyperautomaatio ei korvaa ohjelmistorobotiikkaa, vaan laajentaa sen mahdollisuuksia. Monissa yrityksissä järkevä polku on aloittaa RPA:lla selkeimmistä prosesseista ja laajentaa kohti hyperautomaatiota sitä mukaa, kun kokemus ja tarpeet kasvavat.
Ohjelmistorobotiikka ei sovi prosesseihin, jotka vaativat paljon inhimillistä harkintaa, muuttuvat jatkuvasti tai perustuvat pääosin fyysiseen työhön. Jos prosessi on epäsäännöllinen, poikkeustapauksia on runsaasti tai säännöt muuttuvat usein, RPA:n ylläpitokustannukset voivat ylittää saavutetut hyödyt.
Myöskään tilanteet, joissa prosessi on itsessään rikki tai toimimaton, eivät hyödy suoraan automatisoinnista. Ohjelmistorobotti toistaa prosessin sellaisena kuin se on, joten huono prosessi automatisoituna tuottaa vain huonoa tulosta nopeammin. Ennen automatisointia kannattaa siis varmistaa, että prosessi on toimiva ja selkeä.
Lisäksi kannattaa harkita, onko kyseessä kertaluonteinen tehtävä vai aidosti toistuva prosessi. Kerran tehtävä työ ei yleensä oikeuta automatisointiin, mutta kuukausittain tai päivittäin toistuva prosessi on jo eri asia.
Ohjelmistorobotiikan hyödyt näkyvät käytännössä säästyneenä työaikana, parantuneena laatuna ja tyytyväisempinä työntekijöinä. Kun toistuvat rutiinitehtävät siirtyvät robotille, henkilöstölle jää enemmän aikaa ajatustyölle, asiakaspalvelulle ja kehittämiselle.
Konkreettisesti hyödyt ilmenevät esimerkiksi näin:
Me River IT:llä olemme nähneet nämä hyödyt konkreettisesti asiakkaidemme arjessa. Toistuvien työtehtävien automatisointi vapauttaa resursseja juuri sinne, missä ihmisen osaaminen ja harkintakyky tuovat eniten lisäarvoa. Se on ohjelmistorobotiikan ydin: ihmistä ei korvata, vaan hänelle annetaan mahdollisuus tehdä merkityksellisempää työtä.